Ingrid Fitzgeraldilla menee lujaa. Hän on menestynyt tv-toimittaja, onnellisesti naimisissa ja kahden ihanan nuoren äiti. Suuren elämänmuutoksen myötä hän saa kuitenkin selville salaisuuden, joka järkyttää koko hänen maailmansa perustuksia.

Parikymppinen Natalie Flynn on rakastumassa päätä pahkaa. Hänen aikaa sitten kuolleen äitinsä salamyhkäinen menneisyys ei kuitenkaan jätä häntä rauhaan.

Charlie Fallon rakastaa perhettään ja työtään Kennyn tavaratalossa, mutta hänen omalaatuisesta äidistään tulee koko ajan vaativampi.

Maanläheinen taiteilijasielu Star Bluestone on nainen, jolla on kyky auttaa heitä kaikkia. Hän tietää kokemuksesta, että tärkeitä asioita tulee vaalia, sillä mahdollisuuden todelliseen onneen saa vain kerran elämässä.

----------------------------

Minua on alkanut jotenkin ärsyttää kaikki nämä kirjoittamani "arvostelut", kun en ole oikein jaksanut kirjoitella mitään sen syvämietteisempää pitkiin aikoihin. Ymmärrän hyvin, jos kukaan ei enää jaksa lukeakaan. Olen kuitenkin halunnut ihan itseäni varten pitää kiinni siitä, että minulla on jonkinlainen lukupäiväkirja, josta näen, mitä olen milloinkin lukenut, ja siksi olen kirjoittanut tätä, vaikka sanottavaa ei oikein ole aina ollutkaan.

Nyt ajattelin, etten ota niin suurta painetta siitä, millaisia näistä arvosteluista tulee. Ehkä sitten on helpompi kirjoittaakin.

No, asiaan. Tämän kirjan sain lahjaksi ihanalta naapuriltani, jonka kanssa minulla oli kesällä lukukisa. Tämä oli taas niitä kirjoja, joihin en olisi varmaankaan tarttunut muuten, koska vierastan niin suuresti romanttista hömppäviihdettä. Ei sillä, että jotenkin halveksuisin sellaista kirjallisuutta. Kyllä minuun viihdekirjallisuus uppoaa kuin veitsi voihin. Minusta ei vain ole kovinkaan kiinnostavaa, kenen kanssa joku pariutuu ja mitä soidinmenoja siinä käydään.

Tämä kirja oli tietyllä tavalla ihan kiva lukukokemus, juuri sellaista rauhallista hyvän mielen lukemista, jota joulunaikaan kaipaakin. Ärsyttäviä asioita kirjassa oli se, että kaikki sijoittuu kauniiden ja rikkaiden maailmaan. Sitten koko ajan korostetaan sitä, miten Ingrid oli NIIIIIIIN ystävällinen ja vaatimaton, vaikka hän oli upporikas ja menestyvä, kaunis jne. Osa henkilöistä on kiiltokuvamaisen täydellisiä ja osa taas suoranaisia paholaisia. Olisi mukavampaa lukea tavallisemmista ihmisistä, joissa olisi edes jotain pientä huonoakin ja joilla olisi jotain tavallisen ihmisen elämään liittyviä murheita.

Minä myös vierastin aika lailla tätä newagelaista viritystä kirjassa. Star Bluestonella oli taikavoimia, joiden kautta hän pystyi näkemään toisten ihmisten elämän tärkeitä asioita ja saamaan yhteyksiä kuolleisiin henkilöihin. Vaikka tämä olikin vain hienovireinen juonne taustalla ja Star kuvattiin ihanaksi ihmiseksi, niin en pitänyt siitä ollenkaan.

Positiivista kirjassa oli se, että kaikki oli kovin kaunista ja vaikeudet kääntyivät voitoksi. Siinä mielessä se oli ihan kiva lukea näin joulun aikaan.