Tsekkoslovakian valtauksen jälkeen Kolmannen valtakunnan orkesteri valmistautuu soittamaan surumusiikkia Puolan itsenäisyyden muistolle. Pommikoneet jyräävät niin Varsovan kuin Danzigin, mahdollisen maastapoistumistien yllä. Nuoret pakolaiset Lori Ibsen ja Jacob Kalner suojatteineen etsivät laivaa Englantiin. Lontoossa Helen Ibsen ja Anna Lindheim tekevät parhaansa heidän pelastamisekseen. Peter Wallich puolestaan hakee turvapaikkaa Varsovan juutalaisten keskeltä. Lucy Strasburg odottaa "SS-lasta", mutta on tietoisesti polttanut sillat menneisyyteensä. Maanosamme historiaan punoutuvan romaanisarjan päätösosa koskettaa lukijaa syvältä. Pimeys ja pahuus näyttävät väkeviltä, mutta kaiken keskellä loistaa pieniä valoja, jotka lupaavat hyvyyden ja rakkauden viimein voittavan. (Teksti kirjan takakannesta)

Nyt on sitten Eurooppa-kronikka luettu. Täytyy sanoa, että tämän viimeisen osan sain loppuun ihan tahdonvoimalla. Se ei oikein temmannut mukaansa samalla tavoin kuin aiemmat viisi osaa. Tuntui, että kirjailijallakin oli puhti hieman loppunut ja tarve lähinnä saada jonkinlaiset ratkaisut henkilöiden elämässä aikaan. Onneksi viimeiset sata sivua olivat sentään kutkuttavaa luettavaa, ja kaiken kaikkiaan kirjasarjasta jäi hyvä maku suuhun. Nyt taidan kuitenkin jättää Bodie Thoenen vähäksi aikaa rauhaan ja lukea välillä jotain muuta :)