Löysin tämän pienen runokirjan kirpputorilta hintaan 0,10 €, joten pakkohan se oli ostaa. En ole aikoihin lukenut runoja enkä voi sanoa olevani erityisen taitava tulkitsemaan runoutta. Näiden runojen kohdalla se ei kuitenkaan muodostunut ongelmaksi. Runot olivat hyvin arkisia, ja itse asiassa välillä pohdin, mikä niistä tekee runoja. Ne kuulostivat pikemminkin ihmisen puheelta toiselle samassa tilanteessa elävälle kuin runoudelta. Laitan tähän esimerkin:

Maitomainen syys-usva,/johon puhelinlanka leikkaa/pitkän huudon./Pienten koivujen lehdet/selväpiirteisinä siluetteina.

Kello on kuusi./Herättelen lapsia kouluun./He hierovat silmiään,/venyttelevät,/ryntäävät suihkuun,/pärskyttelevät,/syövät aamuvoileipänsä,/painuvat laukkuineen maantielle.

On syksy, syksy./Uusi työpäivä on alkanut.

Tuohon kauttaviivan kohdalle kuuluisi siis rivinvaihto, mutta kun se ei tässä jostain syystä onnistu ilman, että siihen tulee ihan järkyttävän iso riviväli, niin laitan mieluummin näin. Kai tästäkin jonkinlaisen käsityksen runosta saa.

Ihan mukavia pieniä runoja, mutta ei näistä oikein mikään koskettanut minua sen syvemmin. Tämä esimerkiksi laittamani "Syys-aamu"-niminen runo ehkä tuntui läheisimmältä. Jopa näin kevään kynnyksellä.