Nuori Kirsi Taistovuori on tyytyväinen elämäänsä. Hän pyörittää menestyksekästä asunnonvälitysfirmaa Helsingin keskustassa, ja aikaa jää myös komealle poikaystävällee, moottoripyöräharrastukselle ja matkustelulle.

Asetelma kuitenkin muuttuu dramaattisesti, kun salaperäinen kaksoisolento alkaa availla pankkitilejä ja esitellä asuntoja Kirsin nimissä. Ensin Kirsi panee kummalliset sattumat stressin ja väärinkäsitysten piikkiin, mutta kun työympyröissä vielä tapahtuu omituinen kuolemantapaus, Kirsin hermot ja firman maine ovat todella vaarassa.

-----------------------------

Tämä kirja oli ihan hömppää,  mutta kyllä se koukutti, sillä luin sitä yöllä klo 02.30 saakka ja olisin varmaan jatkanut loppuun saakka, ellei vatsataudista kärsivä mies olisi pakottanut sammuttamaan valoa. Päivänvalossa loppuratkaisu ei tuntunutkaan sitten niin jännittävältä.

Itse kyllä pidän enemmän psykologisista jännäreistä, joissa on mukana ihmisen sisäisen maailman ja ihmissuhteiden kuvausta. Pidän myös dekkareista, joissa on rikosten ratkomisen ohella jotakin asiasisältöä ja kannanottoa ympäröivään yhteiskuntaan. Olihan tässäkin kirjassa se ajatus, että raha ei tuo onnea, mutta siihen se sitten oikeastaan jäikin. Päähenkilön Kirsin luonteesta ei osaa kirjan luettuaan sanoa mitään. Kirjassa kuvattiin lähinnä sitä, miten hän teki asuntokauppoja ja pakeni takaa-ajajaansa. Omaa elämäänsä koskevat ratkaisut hän teki sen perusteella, mitä muisteli liikemies-isoisänsä joskus sanoneen. Siinä mielessä Kirsin henkilökuvassa tapahtui hieman kehitystä kirjan loppulehdillä, jolloin hän otti etäisyyttä isoisänsä mielipiteisiin.

Mutta joka tapauksessa laihaksi ihmiskuvaus jäi ja kirjan suurin anti olikin sen tarjoamassa jännityksessä. Minuun taitaa puraa tällainen "jokin paha seuraa kannoillani"-tyyppinen jännitys. Pidinhän Hylynryöstäjästäkin.