Pieni poika katoaa jäljettömiin kotipihaltaan Glasgow'ssa. Katoamisesta kiinnostuu Scottish Daily Newsin uusi lähetti Paddy Meehan, joka haaveilee katolisten vanhempiensa ja kihlattunsa harmiksi urasta tutkivana journalistina pikaisen naimisiinmenon ja kotiäitiyden sijasta.

Poliisin tutkimukset johtavat kahden nuoren pojan jäljille. Poikien uskotaan toimineen yksin, mutta onko ratkaisu niin helppo? Paddylle tulee kiire kun hän tajuaa, että toinen epäillyistä on hänen sulhasensa serkku. Perhe ei ymmärrä Paddyn kiinnostusta asiaan, ja pian hän saa huomata olevansa vaarallisen yksin.

Veripelto sijoittuu vuoden 1081 Glasgow'hun - ristiriitojen, nälkälakojen ja työttömyyden repimään kaupunkiin. Kirja aloittaa viisiosaisen Paddy Meehan -sarjan, jossa seurataan Paddyn vaiheita lehtimaailmssa, omien tavoitteidensa ja muiden odotusten ristipaineessa.

---------------------------------

En ole lukenut elokuun jälkeen yhtään kaunokirjallista teosta. Ei ole vain huvittanut. Joitakin olen aloittanut, mutta en ole saanut mitään loppuun. Tämä kirja ei ollut mikään erityinen mestariteos tai millään tavalla poikkeuksellinen, mutta se sai mielenkiintoni viritettyä sentään pinnistelemään loppuun saakka.

Kahdeksantoistavuotias Paddy Meehan on rumuuskompleksien vaivaama ja jatkuvalla laihdutuskuurilla, mutta kuitenkin älykäs ja kunnianhimoinen nuori naisenalku. Paddy valehtelee ja kieroilee sumeilematta päästäkseen urallaan eteenpäin ja selvittääkseen juttua, jonka selvittämisessä hänen ei mitenkään toivota olevan mukana. Paddy epäonnistuu ja hakkaa päätään seinään, mutta nousee aina jaloilleen ja jatkaa eteenpäin. Paddy on monessa suhteessa tavallinen ja häneen on helppo samastua. Toisaalta häntä on kuvattu aika inhorealistisestikin välillä.

Paddy asuu hurskaiden, katolisten vanhempiensa ja suuren sisarusparvensa kanssa Glasgow'ssa. Esiaviollinen seksi on jyrkästi kiellettyä, kuten myös naisten työssäkäynti. Paddy uskaltautuu kuitenkin tekemään omia ratkaisujaan, osittain tosin hieman pakon sanelemanakin. Jälleen kerran hämmästyttää, minkälainen takapajula Britannia on ollut vielä 1980-luvulla. Yhteiskuntaluokkien väliset erot ovat olleet valtavan suuret ja hyvin konkreettisesti läsnä arjessa. Ehkä ovat vieläkin, en tiedä?

Henkilö- ja ympäristökuvaus ovat kirjan parasta antia. Muuten juoni on vähän sitä sun tätä. Paikoin on vaikea seurata, kun kuvaillaan, miten jonkun kujan päässä pysähtyi auto, joka oli aiemmin pysähtynyt jossain alempana jne.jne. Eli olisi pitänyt olla melkein kartta, mistä seurata tapahtumien kulkua. Mutta menihän se näinkin. Jospa tästä pääsisi lukemisen vauhtiin! Kirjoja on kotona odottamassa lukijaansa vaikka kuinka paljon...