Kay Scarpetta matkustaa Dubliniin. Vuosia etsitty sarjamurhaaja, joka leikkelee uhrinsa kammottaviksi torsoiksi, on iskenyt Euroopassa. Kotiin palattuaan Scarpetta saa tutkittavakseen uuden torson. Ruumis on kuitenkin silvottu eri kohdista, ja lisäksi siinä on merkkejä omituisesta rokosta. Scarpettan tietokoneelle ilmestyy Internetin kautta ruumiin valokuva ja uhkaavia sähköpostiviestejä. Poliisiylilääkäri on joutunut henkilökohtaisesti mielipuolisen murhaajan kostonhimon kohteeksi. (Teksti kirjan kansiliepeestä)

Sain mieheltäni joululahjaksi ison paketin kirppiksiltä haalittuja kirjoja, joista tämä oli yksi. En ole aiemmin lukenut Cornwellia, koska patologin hommat eivät ole liiemmin kiehtoneet minua ja olen arvellut näiden kirjojen olevan minun makuuni turhan raakoja. Tämä oli kuitenkin yllättävän hyvin rakennettu juttu, jossa jännitys säilyi ihan loppuun saakka.

Minua kammottaa, kun vuodenvaihteen jälkeen lukemistani kirjoista peräti kolmessa on käsitelty isorokkoa. Tätä ennen en tiennyt taudista mitään! Tulee pakostakin mieleen, että onneksi olen antanut rokottaa lapseni ihan rokotusohjelman mukaisesti. Ihmiskunta on rokotteiden avulla säästynyt monelta pahalta. Mutta tietenkin yhä edelleen on olemassa vaarallisia viruksia, joihin ei ole keksitty rokotetta. Niitä ei tee liiemmin mieli edes ajatella. (Olin aivan hysteerinen edellisen lintuinfluenssakohun aikana.) Cornwellin kirja ei kuitenkaan ollut yhtään niin ahdistava kuin esim. aiemmin arvosteltu Remes (Ruttokellot). Ehkä siksi, että utopistiset tapahtumat sijoittuivat Jenkkilään eikä turvalliseksi mieltämääni koto-Suomeen.

Sen syvällisempää sanottavaa tästä ei tule mieleen, mutta kyllä tätä voi jännityksestä pitäville suositella.